Moras VIH/SIDA
SAIDA MAK
HIV/SIDA ?

Antes atu esplika
klean uluk nanain ita presiza hatene signifikadu husi sigla HIV/SIDA ne’e rasik.
HIV
H = Human (ema)
I =
Immunodeficiency (rezistensia atu hasoru moras)
V = Virus
(mikrobius)
AIDS
A = Acquired (ita nia isin simu moras)
I = Immune
(sistema rezistensia isin atu hasoru
moras)
D = Deficiency (halo
fraku)
S = Syndrom
(moras oin-oin sei mosu nune’e ita nia isin sei fraku ba bei-beik)
HIV/AIDS hanesan
tipu ida husi ITS (Infeksaun Transmisaun Seksual), signifika HIV/AIDS ne’e
moras ida ne’ebé bele transmite husi ema ida ba ema seluk liu husi relasaun
seksual. Moras HIV/AIDS ne’e mosu bainhira ema ne’e halao relasaun seksual ho
ema rua ka liu.
Ita presiza tau
importansia ka atensaun ne’ebé espesial ba
moras ida ne’e, tanba moras ida ne’e ladauk iha aimoruk atu kura ka
vasina atu prevene. To’o agora ema ne’ebé kona HIV/AIDS iha mundu tomak barak
liu iha idade adolesente no joven sira. Razaun seluk maka, HIV/AIDS bele ataka
se deit, la hare’e ba suku, rasa, relijiaun, nasaun, feto, mane no idade.
Virus HIV
ne’e moris iha likidu sira iha ita nia isin (eseptu saliva): Ran, Esperma,
Líkidu vajina nian no mós inan nia susu beén. HIV iha ita nia raan, esperma, no
mós vajina tama liu husi vena depois ataka ka estraga sistema rezistensia ita
ema nia isin atu hasoru moras. Liu tiha tinan hirak nial aran HIV multiplika
nia an no halo sistema rezistensia isin nian a’at liu, nune’e ita nia isin la
forsa ona atu hasatan ka luta kontra morasoin-oin ne’ebé tama iha ita nia isin
lolon (dalaruma moras ne’ebé ladun makaas mósita nia isin labele hasatan ona)
to’o ema ne’e mate.
La iha
sinais espesífiku ida ne’ebé hatudu katak ema ne’e kona ona HIV, ema ho
HIV/AIDS hanesan ema bain-bain ida, isin diak hela de’it, maibé sira bele
hada’et ona virus ne’e ba ema seluk. Presiza tempu naruk, bele to’o tinan 5-10
bainhira to’o tempu ne’ebé hanaran tempu
AIDS “tasak”.
Iha jerál,
Sinál especial ne’ebé ita hare’e ba ema ne’ebé tama ona faze AIDS maka hanesan
tuirmai ne’e :
·
Isin
tun de’it liu husi 10% iha tempu badak
·
Isin manas makaas bei-beik iha kalan 38oC
(fulan ida resik)
·
Kabun moras (diarea) bei-beik (fulan ida resin)
·
Mear
bei-beik no susar atu kura
·
Bubu
iha kelen le’et
HIV/AIDS hada’et ba
ema liu husi :
·
Relasaun seksual - feto ho mane, mane ho mane,
feto ho feto
·
Transfusaun
ran ne’ebé kona ona virus HIV
·
Inan
ne’ebé hetan ona virus HIV bele hada’et ba nia oan liu husi husar, wainhira
partu no inan nia susu be’e
HIV/AIDS la
hada’et ba ema husi :
·
Kaer
liman
·
Hakoak
malu
·
Rein
malu
·
Haris
hamutuk
·
Han
no hemu hamutuk
·
Troka
ropa ba malu
·
Uza
toilet hamutuk
·
Fani
no mear
·
Susuk
tata
Oinsá atu
prevene HIV/AIDS ?
·
Labele
uza hamutuk sasan kroat sira hanesan seringa, lamina, navalla, daun tato,nsst
·
Hado’ok
an hosi relasaun seksual ho ema seluk (ne’ebé laos laen/feen kaben)
·
La
troka parseiru seksual
·
Uza
protesaun (kondom), tuir ida-idak nia konsiensia
Ikus liu, atu hatene katak ita kona ona virus
HIV , ita presiza ba konsulta/ hasai raan iha klínika sira ne’ebé bele fasilita
ita hasai raan. Bain-bain antes atu hasai raan sei iha konsellu ruma husi
médiku ka espesialista ba iha area ida ne’e, atu nune’e bele halo ita
sente laran kmaan no prontu atu simu rezultadu saida de’it.
Comments
Post a Comment