Moras VIH/SIDA


SAIDA MAK  HIV/SIDA ?

See the source image
Antes atu esplika klean uluk nanain ita presiza hatene signifikadu husi sigla HIV/SIDA ne’e  rasik.

HIV

H = Human (ema)

I = Immunodeficiency (rezistensia atu hasoru moras)

V = Virus (mikrobius)

AIDS

A = Acquired  (ita nia isin simu moras)

I = Immune (sistema rezistensia isin atu  hasoru moras)

D = Deficiency (halo fraku)

S = Syndrom (moras oin-oin sei mosu nune’e ita nia isin sei fraku ba bei-beik)

HIV/AIDS hanesan tipu ida husi ITS (Infeksaun Transmisaun Seksual), signifika HIV/AIDS ne’e moras ida ne’ebé bele transmite husi ema ida ba ema seluk liu husi relasaun seksual. Moras HIV/AIDS ne’e mosu bainhira ema ne’e halao relasaun seksual ho ema  rua ka liu.

Ita presiza tau importansia ka atensaun ne’ebé espesial ba  moras ida ne’e, tanba moras ida ne’e ladauk iha aimoruk atu kura ka vasina atu prevene. To’o agora ema ne’ebé kona HIV/AIDS iha mundu tomak barak liu iha idade adolesente no joven sira. Razaun seluk maka, HIV/AIDS bele ataka se deit, la hare’e ba suku, rasa, relijiaun, nasaun, feto, mane no idade.

Virus HIV ne’e moris iha likidu sira iha ita nia isin (eseptu saliva): Ran, Esperma, Líkidu vajina nian no mós inan nia susu beén. HIV iha ita nia raan, esperma, no mós vajina tama liu husi vena depois ataka ka estraga sistema rezistensia ita ema nia isin atu hasoru moras. Liu tiha tinan hirak nial aran HIV multiplika nia an no halo sistema rezistensia isin nian a’at liu, nune’e ita nia isin la forsa ona atu hasatan ka luta kontra morasoin-oin ne’ebé tama iha ita nia isin lolon (dalaruma moras ne’ebé ladun makaas mósita nia isin labele hasatan ona) to’o ema ne’e mate.

La iha sinais espesífiku ida ne’ebé hatudu katak ema ne’e kona ona HIV, ema ho HIV/AIDS hanesan ema bain-bain ida, isin diak hela de’it, maibé sira bele hada’et ona virus ne’e ba ema seluk. Presiza tempu naruk, bele to’o tinan 5-10 bainhira to’o tempu ne’ebé hanaran tempu  AIDS “tasak”.

Iha jerál, Sinál especial ne’ebé ita hare’e ba ema ne’ebé tama ona faze AIDS maka hanesan tuirmai ne’e :

·         Isin tun de’it liu husi 10% iha tempu badak

·         Isin manas makaas bei-beik iha kalan 38oC (fulan  ida resik)

·         Kabun moras (diarea) bei-beik (fulan ida resin)

·         Mear bei-beik no susar atu kura

·         Bubu iha kelen le’et

HIV/AIDS hada’et ba  ema liu husi :

·         Relasaun seksual - feto ho mane, mane ho mane, feto ho feto

·         Transfusaun ran ne’ebé kona ona virus HIV

·         Inan ne’ebé hetan ona virus HIV bele hada’et ba nia oan liu husi husar, wainhira partu no inan nia susu be’e

HIV/AIDS la hada’et ba ema husi :

·         Kaer liman

·         Hakoak malu

·         Rein malu

·         Haris hamutuk 

·         Han no hemu hamutuk

·         Troka ropa ba malu

·         Uza toilet hamutuk

·         Fani no mear

·         Susuk tata

Oinsá atu prevene HIV/AIDS ?

·         Labele uza hamutuk sasan kroat sira hanesan seringa, lamina, navalla, daun tato,nsst

·         Hado’ok an hosi relasaun seksual ho ema seluk (ne’ebé laos laen/feen kaben)

·         La troka parseiru seksual

·         Uza protesaun (kondom), tuir ida-idak nia konsiensia

 Ikus liu, atu hatene katak ita kona ona virus HIV , ita presiza ba konsulta/ hasai raan iha klínika sira ne’ebé bele fasilita ita hasai raan. Bain-bain antes atu hasai raan sei iha konsellu ruma husi médiku ka espesialista ba iha area ida ne’e, atu nune’e bele   halo ita  sente laran kmaan no prontu atu simu rezultadu saida de’it.


 

 

 

Comments

Popular posts from this blog

tips moris saudavel

orariu atividade orgaun isin lolon nian